Hector and His Powerband - AikaMatka 1966 - 2011

Jyväskylän jäähalli 27.10.2011

Hector and his Powerband

Heikki "Hector" Harma teki täytettyään 60 vuotta v. 2007 ison, samannimisen kappaleen mukaan nimetyn Näkemiin - Kuulemiin -jäähyväiskiertueen tarkoituksenaan lopettaa esiintymiset ainakin isoilla areenoilla ja keskittyä elämänkertansa kirjoittamiseen sekä uuden musiikin tekemiseen. Silloin hän tunsi olonsa loppuun palaneeksi: uusia ideoita ei enää tuntunut syntyvän.

Hectorin yllättävä paluu mittavan ja suurille areenoille suunnatun Aikamatka 1966–2011 -kiertueen myötä herätti monilla kysymyksiä. Miksi jo esiintymiset lopettanut ja useammankin taiteilijajuhlakiertueen tehnyt Hector kuitenkin lähtee jälleen kiertueelle ?

"Mulla tuli välillä aika pitkäksi, ja ehtihän siinä jo tulla 45 vuotta tätä muusikon uraakin täyteen. Palkkasoturi-levynihän julkaistiin vuonna 1966. Tämä kiertue on myös paluu kuvioihin, koska kyllähän se aiempi jäähyväiskiertue oli sitten vähän ennenaikainen" on mies itse todennut.

Paluuseen innoitti myös toipuminen vakavasta käsivammasta, joka uhkasi lopettaa soittamisen kokonaan. Heikki sai nimittäin käteensä hermoratavaurion tennistä pelatessaaan ja vähältä piti, ettei menettänyt kokonaan työkykyään. Hector sanoo päättäneensä, että jos saa vielä käden kuntoon ei jää neljän seinän sisälle. Lopulta käsi kuitenkin ihmeen kaupalla parani kahden leikkauksen ja sinnikkään kuntoutuksen ansiosta. Lisäksi paluuseen vaikutti monen muusikko- ja ikätoveriystävän siirtyminen muutaman vuoden sisällä autuaammille keikkamarkkinoille. Siksi Hector on kokenut jopa velvollisuudekseen jatkaa uraansa ja myös keikkailua niin kauan kuin vielä pystyy. Viime vuosina Hector onkin saanut monesti "virallisen surijan" roolin joutuessaan mediassa muistelemaan liian varhain poismenneitä kollegoitaan.

Hectorin kiertueella soittavan Powerbandin muusikot ovat maamme huippuja ja tuttuja jo hänen edellisiltä kiertueiltaan: kiertueen kapellimestari Okko Laru, rummut ja laulu, Masa Maijanen, basso, Jarmo Nikku, kitarat, Timo Kämäräinen, kitarat, Matti Kallio, irlanninhuilu, koskettimet ja laulu, Esa Kotilainen, koskettimet, Panu Syrjänen, saksofonit ja Janne Toivonen, trumpetti.

Hector on säveltänyt ja sanoittanut yhteensä noin tuhat kappaletta, joten konsertin ja koko kiertueenkin repertuaarin kokoaminen on ollut melkoinen valintaprosessi. Varsinkin, kun Hectorilla on kymmenkunta laulua, joita yleisö haluaa kuulla jokaisella keikalla. Ilman niitä hän ei kertakaikkiaan voi esiintyä ilman, että yleisö tuntee itsensä petetyiksi. Materiaali on myös valtaosaltaan huippulaadukasta, mutta toki tuollaisen määrään "hutejakin" mahtuu. Kiertueen musiikki koostuu kappaleista kuudelta eri vuosikymmeneltä ja sisältää myös näytteitä kyseisten aikakausien muusta musiikista. Hectorin keikoilla ohjelmisto on aina liian lyhyt, koska esitettävää riittäisi miltei rajattomasti. Kahteen settiin jaetun konsertin ensimmäinen puoliaika meni nostalgiapainotteisesti 60- ja 70-lukujen merkeissä alkaen  Hectorin 18-vuotiaana folk-laulajana levyttämästä debyyttisinglestä Palkkasoturi (alun perin Buffy Sainte-Marien rauhanlaulu Universal Soldier).

Jo illan toinen biisi oli harvinaisempaa materiaalia. Jossain jysähtää on peräisin 1987 julkaistulta Nuku idiootti -albumilta, jolta olen aiemmin kuullut Hectorin esittävän vain kappaletta Sota on kaunis". Kolmannella kappaleella mentiinkin taas takaisin 1960-luvulle. Wooly Bully (Sam the Sham and the Pharaohs, 1965) on Hectorin mielestä "pöhköpäisin" biisi 60-luvulta. Tässä vaiheessa maestro varoitti, että tästä tulee pitkä ilta: toivottavasti olette saaneet lasten lapsille hoitajat. Ylivoimainen enemmistö yleisöstä  näyttikin olevan isovanhemmuusiässä.

Hectorin mielestä hyvä lainabiisi voittaa huonon oman. Seuraava kappale olikin David Bowien tunnutuksi tekemä Perjantai on mielessäin (Friday On My Mind) Hectorock 1 -albumilta (1974). Vielä Nostalgia-levyllä (1972) kaikki kappaleet yhtä lukuunottamatta ovat kokonaan Hectorin omia, mutta LP:tä edeltäneillä singleillä ja myöhemmillä levytyksillä hän on suomalaistanut (eli ei välttämättä kääntänyt, vaan useimmiten tehnyt aivan oman sanoituksensa) huomattavan määrän omien suosikkiensa lauluja. Joillekin ehkä yllättäen niinkin keskeiset Hector-kappaleet kuin Kuinka voit väittää (Ralph McTell: Streets Of London), Suomi-neito, Kissojen yö ja Ei mittään (The Fugs: Nothing) monien muiden joukossa ovat amerikkalaista ja brittiläistä alkuperää. Näin runsas vieraan materiaalin esittäminen ei ole kovin yleistä tässä Hectorin edustamassa laulaja-lauluntekijäperinteessä. Radion musiikkitoimittajan uransa aikana Heikki Harma pääsikin hyvin perehtymään ajan uusiin ilmiöihin ja valitsemaan niistä "suomalaistettavakseen" ja levytettäväkseen parhaat päältä.

Seuraavaksi päästiin Beatles-tuotantoon ja vuoteen 1967: Strawberry Fields Forever alkuperäiskielellä hienona näytteenä ja loistavana tulkintana aikakauden merkittävimmän yhtyeen musiikista. Hector kuvaili tätä ehkä kaikkien aikojen parhaimmaksi biisiksi. Version hän omisti John Lennonille.

Upea Vanhan kirkon puisto (Richard Harrisin McArthur Park) on pitkä ja monivaiheinen kappale, jonka Hector suomensi silloisen H.E.C-yhtyeensä levylle vuonna 1977. Kappaleen yksi osio on puolitoista minuuttia kestävä nopeatempoinen instrumentaalijakso, jonka aikana muusikot pääsivät loistamaan. Jälleen loistava esimerkki Hectorin käännöskappaleeseen tekemästä sanoituksesta ja sovituksesta.

Kuningatar on alunperin Peter Sarstedtin Where Do You Go to (My Lovely), johon Hector on tehnyt suomenkieliset sanat. Kappale kertoo ironisesti etuoikeutettua jet set -elämää Pariisissa viettävästä seurapiirikuningattaresta.  Tässä laulussa käännös eroaa monista muista Hectorin käännöksistä siten, että laulu edelleen sijoittuu Ranskaan, kun monet muut hänen kääntämänsä sanoitukset on "suomalaistettu" sijoittumaan kotimaahamme. Kosketinsoitinvelho Esa Kotilaisen "pariisilaishaitari" soi taustalla leppoisasti ja aiheeseen hyvin sopivasti.

Maistiaisina Hectorin uudesta tuotannosta kuultiin jo singlenä julkaistu Tähän vuodenaikaan. Laulu kietoo kuulijansa lohdulliseen tunnelmaan syksyn tuulissa ja pimeydessä. Tähän vuodenaikaan on alun perin 1960-luvulta kanadalaisen laulaja-lauluntekijä Gordon Lightfootin laulu Pussywillows, Cat-Tails, johon Hector on tehnyt suomenkieliset sanat. Kappale on tulossa myös ensi keväänä ilmestyvälle uudelle albumille.

Cumulus oli suomalainen folkmusiikkiyhtye, joka perustettiin vuonna 1969. Perustajajäseniä olivat mm. Anki Lindqvist, Cay Karlsson ja Hector, joka erosi yhtyeestä vuonna 1974. Cumuluksen Länstuuli tuli toiseksi Syksyn Sävel -laulukilpailussa vuonna 1970, jolloin Irwin Goodman voitti St. Pauli ja Reeperbahnilla. Näitä harvinaisempia Hector-kappaleita löytyy vuonna 2005 julkaistulta kuuden CD-levyn Hectobox-kokoelmalta, joka sisältää kaikkien Hectorin julkaisemien singlejen A- ja B-puolet.

Lava-, valo- ja äänitekniikka oli viimeisintä huutoa. Lavaa hallitsi takaseinän suuri kaksikerroksinen led-screeni. Taustascreenillä näytettiin myös kuvia Hectorin uran varrelta. Muutenkin visuaalisuuteen oli panostettu taustakuvien ja valojen muodossa kiitettävästi. Mandoliinimiehen Hector omisti uransa merkkihenkilöille, jo edesmenneille Matti ja Pirjo Bergströmille. Ilman heitä tämäkin kappale olisi  kuulemma voinut olla aivan erilainen. Laulu onkin keskeisimpiä hittejä Hectorin tuotannossa. Muutenkin konsertissa olivat läsnä myös artistin edesmenneet soittokaverit ja kollegat. Oman huomionsa sai myös viime jouluna pois nukkunut Kari Tapio, jolle Hector on kappaleen Paalupaikka säveltänyt ja sanoittanut.

Freeman

Ensimmäisen setin loppupuolella maestro lähti huilaamaan ja lauteille astui Hectorin ex-lanko ja nykyinen hyvä ystävä Freeman (Leo Friman). Freeman lauloi tietysti ne kaksi kaikkien aikojen "inhokkiani" (Hectorin sanoittamia tosin nekin) eli Ajetaan Tandemilla sekä Kaksi lensi yli käenpesän, mutta myös aivan uuden, ihan siedettävän kappaleen  Mattolaituri. Pakkohan nuo inhokitkin oli kuunnella, koska permannon kolmannesta rivistä ei viitsinyt lähteä rynnimään vessaan tai baariin. "Tandemissa" oli onneksi hiukan uutta sovitusta puhallinosuuksissa. Niissä tosin olisi voinut vähän enemmän mielikuvitusta käyttää pelkän "tuuttauksen" sijasta (kuten myös muutamissa muissakin kappaleissa). Freeman on kiertänyt takavuosina keikoilla Virve "Vicky" Rostin ja Menneisyyden vangit -yhtyeen kanssa, mutta on nyt sooloartistina hyvässä nosteessa myös nuorten parissa. Lisäksi hänkin juhlii 35-vuotista taiteilijauraansa tällä kiertueella.

Freemanin osuuden jälkeen homma jatkui laululla Laura (sua kaipaan), joka on hiukan humoristinen ja parodinen  parisuhdekuvaus ja tuo minulle elävästi mieleen inttiajat vuosina 1974 - 75, koska singleä soitettiin silloin ahkerasti "sotkun" jukeboxissa.

Hector nousi ensimmäiseksi suomalaisen, itse tehdyn ja suomeksi lauletun rokin, supertähdeksi vuonna 1973 ilmestyneellä Herra Mirandos -LP:llä. Siinä mies otti folkista pitkiä askeleita kohti psykedeliaa ja levyltä nousi useita suuria hittejä. Päällimmäisenä oli tietysti Lumi teki enkelin eteiseen. Tämä laulu onkin muodostunut ikisuosikiksi myös minulle ja vaimolleni. Sen  ilmestyminen kun sijoittuu parhaaseen nuoruuteemme - aikaan, jolloin tapasimme ja aloittelimme seurusteluamme. Tämä laulu onkin suomirockin Hotel California ja Stairway To Heaven, sytkäriballadien klassikko. Tällä kertaa sovitus oli Hectorin viimeaikoina suosima alkuperäistä rauhallisempi ja ilmavampi versio. Alkuun Matti Kallio soitti irlantilaishuilullaan pitkän ja kauniisti kaiutetun intron. Kallio olikin vaikuttavan huiluarsenaalinsa kanssa varsin keskeisessä roolissa bändin soinnin ja laulujen tunnelman luomisessa. Kokenut kosketisoittaja Esa Kotilainen oli myös tärkeä tekijä bändisoundissa kosketinsoittimineen ja hanureineen.

Toisessa setissä yhtye rikkoi ensimmäisen setin kronologiaa ja esitti sävellyksiä eri  vuosikymmeniltä. Toisen puoliajan aloitti hieman yllättävästi Halleluja (Leonard Cohenin Hallelujah), joka löytyy Hectorin suomentamana  albumilta Kultaiset lehdet (1995). Esitetty Okko Larun sovittama versio oli moninverroin alkuperäistä tuhdimpi. Esitys ei kuitenkaan tunnevaikutukseltaan yltänyt pari vuotta sitten kuullun itse Leonardin Hartwall-areenalla esittämän tasolle.  Lisää harvinaisempaa tuotantoa seurasi: Nuorallatanssija on Hectorin suomennos ruotsalaisen laulaja-lauluntekijä Mikael Wiehen kappaleesta Lindansaren (1983). Hector on sen levyttänyt Ei selityksiä -albumilleen 2004 huomattavasti nyt kuultua enemmänkin  alkuperäisesitystä myötäilevää versiota rankempana. Myös Susanna Haavisto on levyttänyt kyseisen laulun.

Kissojen yö - Year of the Cat (säv. Al Stewart suom. san. Hector) levyltä Kadonneet lapset oli ennen keikoilla esittämätöntä materiaalia. Tässä saksofonisti Panu Syrjänen pääsi kunnolla loistoonsa soittaessaan alkuperäissovitukseenkin kuuluvat saksofoniosuudet. Yllättävimmän sovituksen sai protestilaulu Ei mittään (Työttömän arkiviisu), joka oli ajankohtaistettu humoristiseksi rapiksi uusine puolueiden nimineen Perussuomalaisista lähtien.

Jos sä tahdot niin on kaunis rakkauslaulu, jonka Jippu ja Samuli Edelmann ovat "päivittäneet" duettoalbumilleen uudeksi versioksi, joka oli yksi vuoden 2010 suosikkikappaleita. Duetto pysytteli radioiden single- ja latauslistojen kärjessä useiden viikkojen ajan.

Uusinta uutta oli eeppinen balladi Mandala, joka sai Jyväskylässä kantaesityksensä. Mystisesti sanoitettu kappale, jossa on myös itämaisia sävyjä sitarmaisine soundeineen. -Biisi alkoi syntyä 2,5 vuotta sitten erään tragedian jälkeen, kertoi Hector.

Ei selityksiä -levyn (2004) suurimmaksi hitiksi osoittautui ensimmäisenä singlenä julkaistu Kuunnellaan vaan taivasta, joka monella tavalla edustaa "hectorismia" tyylipuhtaimmillaan ja sisältää myös uskonnollisia aineksia, joita kyseisellä levyllä muissakin lauluissa ja Hectorin tuotannossa laajemminkin esiintyy - tosin melko kriittiseen sävyyn. Samalta levyltä kuultiin myös Lähes onnellinen mies, jossa Janne Toivasen trumpetti soi lähes lattarisoundeilla.

Yhtenä iltana samannimiseltä  albumilta (1990) on Hectorin kauneimpia lauluja ja herkisti nytkin yleisön. Tämäkin on päivitetty nykyaikaan muiden artistien toimesta: Kotimainen Sara-yhtye on julkaissut sen singlenä. Kyseessä on vaikuttava, melankolinen, tunnelmaltaan vahva cover-version joka on tilaustyö  Roskisprinssi-elokuvaan. Näistä covereista Hector on sanonut olevansa hyvin otettu ja sanoo niiden osoittavan, että hänen laulunsa ovat myös päivitettävissä nykyaikaan.

Varsinaisen setin kolme viimeistä, rokkaavaa kappaletta Koko hela maailma, Olen hautausmaa sekä tietysti Ake, Make, pera ja mä Freemanin kanssa saivat vihdoin permantoyleisön liikkeelle ja tanssimaankin lavan eteen. Maestro ja bändi poistui ja yleisö jäi seisaallaan villisti taputtamalla ja huutamalla vaatimaan lisää.

"Ei siinä mennyt kuin kaksi ja puoli tuntia, että löytyi tämä", Hector kiitteli ensimmäisenä encoren Kaikki tahtoo rakastaa jälkeen viitaten sähköistyneeseen tunnelmaan. Hector olikin jo aiemmin pyytänyt yleisöä "innostumaan edes vähän" ihmetellen koleaa tunnelmaa. Mutta ihmekös tuo, niin koleaa jäähallissa olikin, että ainakin permannolla oli pakko pitää takki päällä. Silti varpaita ja takapuolta paleli. Permannon ohuen maton alla kun oli varmastikin jää seuraavan päivän lätkäottelua varten. Jäähalli on kyllä ehdottomasti liian kalsea paikka tällaiselle konsertille. Nostalgia (osa 1) ensimmäiseltä, samannimiseltä albumilta sulki Aikamatkan ympyrän nostalgisesti ja liikuttavasti.

Tämän ja vuoden 2007 jäähyväiskeikan lisäksi olen aiemmin nähnyt Hectorin  Jyväskylässä esiintymässä yli 10 kertaa - ensimmäisen kerran vuonna 1976 yliopiston juhlasalissa Hectour-kiertueella H.E.C. -yhtyeessä. Ainakin neljä konserttia olen nähnyt Jyväskylän Paviljongin Wilhelm-salissa, joka on paljon sopivampi paikka tämän kaltaisen musiikin esittämiseen. Tunnelmaltaan ja musiikillisesti  ehkä paras näkemäni Hector-keikka onkin ollut v. 2003 Pave Maijasen kanssa Wilhelm-salissa esitetty Pitkä ja Pätkä - Kadonneet laulut -konsertti. Siinä Hector ja Pave versioivat harvinaisempaa tuotantoa (myös muiden sanoittamia), eikä niinkään niitä ilmeisimpiä hittibiisejään. Harvoista hittikappaleistakin kiertuetta varten tehdyt sovitukset tekivät uudenoloisia. Taustaorkesterikin jousistoineen oli tuolloin kokoonpanoltaan erikoisempi. Kyseisestä kiertueesta on myös tallenne tupla-CD:n Total Live! 1991-2003 kakkoslevyllä. Eräällä vuoden 1999 Jyväskylässäkin vierailleen Mestarit areenalla -jäähallikiertueen (Hector, Kirka, Pave Maijanen ja Pepe Willberg) jälkeisellä Jyväskylän keikallaan Hector sanoikin Wilhelm-salin intiimisyyttä noiden suurten areenojen jälkeen hieman hämmentäväksi. Siihen aikaan kun tuossa salissa ei ollut edes esiintymislavaa, vaan siellä esiintyjät olivat lattiatasossa. Mestarien esittäminä Hectorinkin laulut palvelivat lähinnä nuoruuteensa juuttuneen yleisön nostalgiannälkää (kuten ainakin osittain tämäkin Aikamatka), mutta tuon 2003 Pitkä ja Pätkä -konsertin kappaleet näyttivät voimansa rehellisemmän ja vilpittömämmän tuntuisina.

Minulle Hector on ollut tärkeimpiä kotimaisia artisteja ja lauluntekijöitä koko 45-vuotisen uransa ajan  (esim. Juicen, Dave Lindholmin, Tuomari Nurmion ja miksei J. Karjalaisenkin ohella) ja mukava nytkin oli kuulla häntä livena ja tosi ammattitaitoisen bändin ja visuaalisesti hienon kattauksen kera. Omistan kaikki hänen levynsä ja voin sanoa tuntevani hänen levyttämänsä tuotannon lähes läpikotaisin. Toivottavasti hän jaksaa keikkailla jatkossakin ja myös pienimuotoisemmin. Olisikin hienoa nähdä mies esiintymässä jossain intiimimmässä paikassa, pienemmällä kokoonpanolla (tai peräti soolona) ja harvinaisemman tuotantonsa parissa. Hänen suurimpia ja tunnetuimpia hittejään en konsertissa välttämättä kaipaisikaan. Sitä odotellessa ...

Kuvat: ©Kari Jaakonaho

Setlist:

1. Palkkasoturi

2. Jossain jysähtää

3. Wooly Bully

4. Perjantai mielessäin

5. Strawberry Fields Forever

6. Vanhan kirkon puisto

7. Tähän vuoden aikaan

8. Kuningatar

9. Länsituuli

10 Mandoliinimies

Freeman

11. Kaksi lensi yli käenpesän

12. Mattolaituri

13. Ajetaan tandemilla

14. Laura (sua kaipaan)

15. Lumi teki enkelin eteiseen

Väliaika

16. Hallelujah

17. Nuorallatanssija

18. Kissojen yö

19. Ei mittään (työttömän arkiviisu) - 2011 Remix

20. Jos sä tahdot niin

21. Kuunnellaan vaan taivasta

22. Mandala

23. Paalupaikka

24. Lähes onnellinen mies

25. Yhtenä iltana

26. Koko hela maailma

27. Olen hautausmaa

28. Ake, Make Pera ja mä

Encore

29. Kaikki tahtoo rakastaa

30  Nostalgia (osa 1)