Viime vuodet matalaa profiilia ja poissa estradeilta ja levytysstudioista pysytellyt Heikki "Hector" Harma palalasi taas kolmen vuoden tauon jälkeen myös konserttilavoille. Jyväskylästä käynnistynyt Hauras-kiertue sisältää 16 areenakonserttia eri puolilla maata päättyen Helsingin Hartwall Areenalle 29. marraskuuta. Edellisen kerran Hector nähtiin koko maan kattavalla konserttikiertueella kolmisen vuotta sitten, syksyllä 2011. Tuolloin hän teki myös Jyväskylän jäähallissa käyneen Aikamatka 1966 – 2011 –kiertueen live-keikoilta jo tutuksi tulleen erittäin taitavista muusikoista koostuvan Power Band –kokoonpanonsa kanssa.
Hector julkaisi kuluvana syksynä hänelle ennätyspitkän, kymmenen vuoden levytystauon jälkeen uuden Hauras -albumin, joka rikkoi kultalevyrajan jo ennakkomyynnissä. Tavallaan uusin levy jatkaa siitä, mihin edellinen, vuonna 2004 ilmestynyt Ei selityksiä -levy jäi. Uusimmallakin levyllä Hectorin omat kappaleet jakautuvat melankolisiin ja dramaattisiin lauluihin ja toisaalta kepeämpiin folk/country-tyylisiin ralleihin. Lisäksi mukana on muutama suomeksi sanoitettu cover-biisi.
Hauras jatkaa Hectorin yli 40 vuoden levytysuran aikana tutuksi tullutta linjaa, Vahvimmillaan hän on tummasävyisten, vähän mystisten rockballadien parissa ja humoristina hieman epätasainen. Uudella levylläkin huumoripuolta edustaa melko köykäinen Ihan tavallinen suomalainen mies. Vahvaa tunnetta taas sisältää mm. Taivaslelut (Mandala). Tämä on Harmalle erityisen tärkeä laulu, sillä se alkoi saada hahmoaan viitisen vuotta sitten, kun hänen veljensä menehtyi syöpään. Kappaleen kertosäkeessä on kuuluu Hectorin 70-luvun raskaampaa rocksoundia. Yleisesti Hauras-levyn sanoitukset käsittelevät vanhenemista ja katoavaisuutta, elämän haurautta.
Lainakappaleita levyllä ovat jo edelliselläkin kiertueella kuultu Gordon Lightfootin Pussywillows Cat-tailsista ajattomasti versioitu Tähän vuodenaikaan sekä David McWilliamsin vanha The Days of Pearly Spencer Hectorin kääntämänä Jos lehmät osais lentää. Levyn kolmas "lainakappale" Hectorin aikoinaan Maaritille sanoittama, Carole Kingin Child of Mine eli Lainaa vain kuulostaa Hectorin itse esittämänä Maaritin vastaavaa paljon vähemmän imelältä.
Hector on haastatteluissaan vähätellyt aikaisempaa tuotantoaan ja kertonut riittämättömyyden tunteistaan lauluntekijänä. Tosiasia kuitenkin on, että suomenkielisen popmusiikin perustivat Juice Leskinen, Dave Lindholm ja Hector. Hector julkaisi kolmikosta ensimmäisenä suomenkielisen poplevyn, Nostalgia vuonna 1972. Näin Hectorilla ei pitäisi olla mitään syytä vähättelyyn. Toisaalta ehkä hän on kuitenkin uusimmallakin levyllään jollain tavalla "jämähtänyt" tiettyyn tyyliin, eikä hänellä ole kertomansa mukaan rohkeutta ottaa taiteellisia riskejä. "Aina olen ajatellut, että joo, mutta tämän seuraavan teen vielä vanhalla tavalla", on mies itse sanonut. Ehkä Hectorin pitäisikin tehdä välillä jotakin ihan erilaista ja ottaa mallia uudistumisesta esimerkiksi Tuomari Nurmiolta.
Tällä konserttikiertueella ja myös Hauras-levyllä soittaa Okko Larun johtama, entisestään kasvanut Power Band. Mukana kiertueella on myös Power Stringsiksi nimetty Elisa Järvelän johtama jousikvartetti.
Konserttipaikkana oli Jyväskylän messukeskuksen Paviljonki Areena. Paikka ei ole muuta kuin valtava. kolkko messuhalli, josta on mustilla verhoilla erotettu tila konsertille kulloisenkin yleisömäärän mukaan. Areena saikin Hectorin vinoilemaan, siitä kuinka "mukava on tulla tänne hienoon konserttitaloonne". Jyväskylässä kun on vuosikausia (ellei vuosikymmeniä) taisteltu konserttitalon rakentamisesta ja sen paikasta. Taitaa kyllä kaupungin nykyresursseilla jäädä ikuisesti haaveeksi.
Konsertti alkoi kosketinsoittajavelho Esa Kotilaisen komealla, avaruushenkisellä kosketinsoitinmaalailulla ja Hectorin jyhkeällä runonlausunnalla "Tähtien takaa". Isolla taustascreenillä näytettin lentoa tähtien seassa ja muuta avaruuskuvastoa. Vähitellen ensimmäisten kappaleiden aikana taustakuvastossa laskeuduttiin maan pinnalle ja kaupunkinäkymiin.
Varsinaisista kappaleista ensimmäisenä kuultiin Hauras-levyn hieno lainabiisi Kesytetty. Kyseessä on alunperin Seija Simolan levyttämä ikivihreä, jonka sanat ovat ranskalaisen Antoine Saint de Exupéryn pienoisromaanista Pikku Prinssi. Muina näytteinä uudelta levyltä konsertissa kuultiin vaikuttava nimikappale Hauras sekä kepeä country-ralli Kotijumala, tunnelmallinen Onnen sirpaleet, singlenäkin julkaistu hupailu Tavallinen suomalainen mies sekä Hectorin Maarit hurmerinnalle sanoittama Lainaa vain.
Konsertin alkupuolella oli maestrolla havaittavissa selvää jännitystä, olihan tämä kiertueen ensimmäinen keikka. Yleisön hiljentyminen varsin pitkään kestävien kitaranvaihtojen aikana sai miehen lausumaan "Nämä ovat niitä hetkiä, joista huomaa, ettei kontaktia ole vielä syntynyt ...".
Kappaleiden välissä Hector kertoili esittämistään lauluista. Onnen sirpleet -kappaletta nimetessään nimi oli tuntunut jostain yhteydestä tutulta. Googlatessaan hän olikin huomannut, että Joel Hallikainen on tehnyt Onnen sirpaleita. Niinpä nimestä sitten otettiin käyttöön määrätty muoto. Uusimman levyn Lainaa vain Hector oli kuullut Juha Tapion esittämänä "siinä itketysohjelmassa" ja pyytänyt Maaritilta lupaa ottaa sen uudelle levylleen. Myös Hectorin ja Jarmo Nikun Samuli Edelmanille tekemä Peggy otettiin "himaan" Vain elämää -tv-sarjan innoittamana.
Illan setissä kuultiin varsin runsaasti Hectorin uudelleen sanoittamia lainakappaleita. Tosin irlantilaista kansansävelmää Lily of the West ei ollut vielä ehditty sanoittaa suomeksi. Hieno Vanhankirkon puisto, Kissojen yö, Palkkasoturi, Kuningatar sekä hienosti jazzahtava Seisovaa ilmaa ovat Hector-keikkojen vakio-ohjelmistoa ja kuultiin edelliselläkin - Aikamatka-kiertueen - Jyväskylän keikalla.
Harvinaisempaa tuotantoa edustivat V.A. Koskenniemen runoon täydennetty Satakielen laulu sekä Tuntematon sotilas. Edellinen on pitkä ja suruista tehty ja ymmärrettävästi varsin kirjallisen kuuloinen esitys. Sodan vastainen ja katkera Tuntematon sotilas on peräisin Kadonneet lapset -albumilta (1978). Illan ehdoton kohokohta oli vaikuttava ja "vain pari sanaa muuttamalla" täysin ajankohtainen Eurooppa (Eurooppa, 1981). Hector lauloi: “Sä olet Syyria, sä itket” ja “Sä olet Ukraina, sä pelkäät.” Kappaleessa kuultiin maukasta ja energistä sooloilua niin kitaristeilta Jussi Turunen ja Jarmo Nikku sekä viulisti Elisa Järvelältä. Hiukan kyllä häiritsi soolojen miksaaminen melko alas, sillä ne tahtoivat peittyä ison bändin muhkean soinnin alle. Power Band loisti toki koko illan ja myös Matti Kallion irlanninhuilut toivat hienoa väriä sovituksiin.
Hectorin ongelma on kappalevalinta keikoilleen erittäin runsaasta materiaalistaan niin, että tyydyttää hittinälkäisen ja harvinaisempaa tuotantoa kaipaavan yleisön odotukset. Silti esimerkiksi varsinaisen setin päättänyt Ake, Make, Pera ja mä tai toisena encorena kuultu yleisölaulatus Lumi teki enkelin eteiseen voisi joskus jäädä setistä poiskin. Hectorille ne ovat pakkosoittoa: "Vieläkään en oikein ymmärrä, mikä niissä on muka niin ihmeellistä", hän on jossakin haastattelussa sanonut.
Kaiken kaikkiaan jälleen hieno konsertti, joka tarjosi sopivasti hittejä ja mukavasti harvinaisempaa materiaalia sekä tietysti uuden albumin kappaleita.
Kaiken kaikkiaan jälleen hieno konsertti, joka tarjosi sopivasti hittejä ja mukavasti harvinaisempaa materiaalia sekä tietysti uuden albumin kappaleita.
Setlist:
1. Tähtien takaa
2. Kesytetty
3. Hauras
4. Vanhankirkon puisto
5. Kotijumala
6. Lily of the West
7. Lainaa vain
8. Seisovaa ilmaa
9. Kissojen yö
10. Satakielen laulu
11. Mandoliinimies
12. Kultainen noutaja
13. Kuunnellaan vaan taivasta
14. Onnen sirpaleet
15. Olen nielaissut kuun
16. Ihan tavallinen suomalainen mies
17. Tuntematon sotilas
18. Palkkasoturi
19. Kuningatar
20. Peggy
21. Yhtenä iltana
22. Jos sä tahdot niin
23. Mulla ei oo rahaa
24. Eurooppa
25. Ake Make Pera ja mä
Encoret:
1. Kaikki tahtoo rakastaa2. Lumi teki enkelin eteiseen
Hector - laulu, kitara
POWER BAND:
Okko Laru – rummut, taustalaulu
Masa Maijanen - basso
Jussi Turunen - kitara
Jarmo Nikku - kitara
Esa Kotilainen - koskettimet
Matti Kallio – koskettimet, irlanninhuilut, taustalaulu
Panu Syrjänen - saksofoni
Janne Toivonen – trumpetti
Power Strings:
Elisa Järvelä - I-viulu
Lea Tuuri - II-viulu
Pia Maria Kukkonen - alttoviulu
Iida Vilhelmiina Laine - sello
